It's getting closer.....100 days and then bye bye Finland for a while!

Whoop, whoop....

Lähdön hetki lähenee eli tasan 100 päivää ja sitten mennään! Onnekseni olen saanut otettua itseäni niskasta kiinni eli viime viikolla laitettiinkin monta tärkeää asiaa alulle reissun osalta. Rokotuksista aloitin eli reseptit Japanin aivokuumeelle ja keltakuumeelle odottelee mua apteekissa jo ja malarianestolääkityksellekin sellainen sinne ilmestyy, kunhan tohtori ennättää perehtyä tarkemmin mihin kaikkialle olinkaan menossa. Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokote pistettiin uusiksi, koska viime piikistä oli jo hetki aikaa sekä samalla laitettiin vihdoin ja viimein Twinrixin vimppa piikkikin. Onnekseni työpaikan terkkuasemalta saan helposti ja vaivattomasti nämä kaikki (tosin rokotteet maksan kyllä ihan itse ja sepäs ei halpaa lystiä olekaan...) ja saan mukaani vielä päivitetyn rokotuskortin sekä kansainvälisen todistuksen keltakuumerokotukselleni. 

Vakuutus- ja pankkiasiat laitetaan kuntoon heti samana päivänä kun lomani 23. heinäkuuta alkaa ja mikä parasta, sama täti hoitaa nuo molemmat eli ei tarvitse palloilla luukulta toiselle! Sinne onkin sitten mentävä tyttärien kanssa yhdessä, että valtakirjat mamman asioiden hoitoon voidaan allekirjoittaa tai ainakin Janinalle valtakirja annetaan, koska nyt näyttää siltä, että tämä minun nuorempi neitonen Janet, lähtee myös maailmalle PÄIVÄÄ ENNEN mun lähtöä! Jess, that's my girl!! Eli Helsinki-Vantaan kentällä hyvästellään ja itketään sitten heti kaksi peräkkäistä päivää.....

Viikon huippukohta kyllä oli ehdottomasti pikainen yhden yön reissu Helsinkiin! Se oli sellainen työporukan "virkistäytymisreissu", tosin perjantai kului töiden merkeissä vierailulla eräällä yhteistyökumppanillamme mutta virallinen ohjelma loppui perjantaina noin kello 15 ja löysimme samantien itsemme yläilmoista hotellimme aurinkoiselta kattoterassilta kylmä juoma käsissämme :). Noh, tämäkään ei ollut se mitä olin odottanut vaan tittididiii, sain vihdoin ostettua reissun parhaimman ystäväni eli RINKAN. Ja tässä se nyt on, Deuterin Aircontact Pro. Skandinavian Outdoor-liikkeen ammattitaitoinen myyjä sulloi rinkkaan painoja ja siellä meikä tepsutteli ympäri liikettä rinkka selässä ja tunnusteli, miltä se uusi ystävä nyt tuntuikaan. Ystäväni Henna nauroi vieressä, että näytän niin pieneltä iso rinkka selässäni :))) mutta siitä huolimatta, tämä rinkka tuntui erittäin hyvältä selässä ja paino jakautui juuri oikein eikä 12 kiloa selässä tuntunut missään (hehee...no ehkä tulee vielä tuntumaan kun sitä tuolla maailmalla selässään rahaa...). Rinkka sattui olemaan alennuksessa, joten ostin vielä lentosuojan ja päivärepun ja Henna tinki näistä ostoksista niin, että sain kaikki rinkan alkuperäisellä hinnalla! Kiitos Henna the super shoppailija!

  

Viikko sitten sunnuntaina toteutin myös vihdoin yhden pitkäaikaisista haaveistani, menin ja otin sitten uudet tatuoinnit, heti kaksin kappalein! Jaiks, pienestihän se alkuun sattui varsinkin tuohon jalkapöytään mutta tuollainen kipuhan on hallittavissa mielen kautta eli siirsin mielessä itseni istuskelemaan terdelle siiderilasin kera. Yksi leimahan minulta ennestään jo löytyi mutta koska nyt vihdoinkin yritän elää tätä elämää niin, että se on minun ja vain minun, niin teen siitä niin omanlaiseni kuin vain näillä olemassa olevilla resursseilla ikinä pystyn, joten siksipä ihoani koristaa nyt kaksi minulle tärkeää teksiä! En halua harmistella vanhana mummona kiikkustuolissa istuessani, että miksi en tehnyt haluamiani juttuja kun olin nuorempi enkä myöskään halua elää eläämäni niin, että siirrän ja teen asioita sitten joskus...SE MUN JOSKUS ON JUST NYT!! Joten iso kiitos M:lle mahtavista leimoista! Heinäkuussa kärvistellään uudestaan vanhan tatuoinnin korjaussessiossa :).


Walk in love

Don't let your dreams just be dreams

Sitä edellinen viikko oli myös mitä hubaisin ja mahtavin! Oli synttäripäiväjuhlintaa heti pariin otteeseen kera lapsukaisten, Janetin ylppärikuvauksia (ja sekin on nyt varmistunut, että tyttärestäni todella tulee ylioppilas eli Onnea ylioppilas Janet <3), perhepotrettikuvausta ja kuvista tuli just niin upeita kuin toivoimmekin, kiitos uber hyvän Sonjan!! Kuvia varten kävimme laitattamassa kutrit kuntoon Hiussali Piilon ihanalla Susannalla, jota muuten tulee äly kova ikävä tuolla maailmalla, kun juurikasvu alkaa pilkistämään...heheee, nainen on nainen reppureissullakin! Huippu viikko kaiken kaikkiaan ja siitä otimme kyllä ilon irti heti koko rahan edestä!

<3 Family is everything <3

Näihin kuviin ja tunnelmiin toivottelen kivaa ensi viikkoa myös teille ihanaiset lukijani ja onnea kaikille valmistuneille ja kesälaitumille suuntaaville, pysy edelleen hukassa kanssani!! Ja HEI, huomasin juuri, että Google profiiliani, josta nämä meitsin blogitekstit löytyy myös, on käyty tuijottelemassa jo about 9500 kertaa....HUI(KEETA) :))))) Kiitos, thank you, tack, merci, etc. <3

JA PS. TSEMPPIÄ LEIJONILLE ILLAN TAISTOON! TOIVOTAAN, ETTÄ PEKSI ON BETONIMUURI MAALILLA TÄNÄÄNKIN JA KULTA TULEE SUOMEEN!! 

Elämä on elämää varten annettu ja se on ihanasti sanottu!

Sateista toukokuista päivää Kokkolasta!

Abouttiarallaa kaksi kuukautta duunia jäljellä ja sitten se reilun vuoden mittainen LOMA alkaa! Voihan veljet sanon minä....Ei tätä vieläkään usko todeksi, että kohta meitsi ottaa ja lähtee ja jättää KAIKEN tutun ja turvallisen taakseen ja hyppää niin tuntemattomaan kuin vain voi olla ja vieläpä ihan YKSIN! Välillä jännitys jo kourasee tuolta mahanpohjasta ihan kunnolla ja jo nyt, kyyneleet nousee silmiini kun vain ajattelenkaan sitä hetkeä, kun hyvästelen tyttäreni Helsinki-Vantaan kentällä pitkäksi aikaa....tuo tunne saa minut myös miettimään, mitä ihmettä olen tekemässä?!? Olenko todella jättämässä nuo mun ainoat niin rakkaat, jotka saa mut joka päivä hymyilemään, nauramaan kuin myös raivon partaalle?!? Vaikka nämä minun neitoset ovatkin jo nuoria aikuisia ja pärjäävät jo omillaan (suurimman osan aikaa ainakin :)) niin silti koen, että äitinä teen nyt jotain niin kamalaa, kun en sitten ole täällä lähellä tukena ja turvana, kun he sitä tarvitsevat vaan mennä viipotan pitkin ja poikin maailmaa. Oi ja voi...nyt työnnän tämän tuskaa aiheuttavan ajatuksen jonnekin perimmäiseen nurkkaan aivoissani ja keskityn vaikka kertomaan teille, mitä minä odotan tuolta matkaltani. Mutta ennen sitä, OIKEIN IHANAA HUOMISTA ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄITYLEILLE! <3

Kööpenhaminan kukkaloistoa

Mitä minä odotan tuolta matkaltani? Niin....se onkin hyvä kysymys ja rehellisesti sanottuna, en ole siihen vielä vastausta keksinyt. Mutta toisaalta, miksi pitäisikään? Haluan kerrankin, että tuuli vie ja kuljettaa minua niissä paikoissa, joihin olen menossa enkä halua suunnitella tekemisiäni kohteissa etukäteen (toki tiettyjä paikkoja ja kohteita haluan matkallani ja kohteissani nähdä mutta ilman suurempia suunnitteluja), sillä juuri siitä aikataulutuksesta, rutiineista ja suunnitelmallisuudesta, joita tämä joka päiväinen normielämä suurimmalla osalla meistä on täynnä, haluan päästä hetkeksi eroon ja oppia itsestäni sen, minkälainen ihminen minä olenkaan, kun EI OLE SITÄ PAKKOA TEHDÄ MITÄÄN. Täytyy myöntää, tuokin on pelottava ajatus. Onko minusta siihen vai tarvitsenko tuekseni ne aikataulut, rutiinit ja suunnitelmallisuuden? Eli osaanko vaikka vain makoilla riippukeinussa ja katsella taivasta ilman syyllisyyttä siitä, että lapseni elävät sitä normiarkea kaukana minusta eivätkä voi nauttia tästä kanssani tai että joku muu hoitaa ne työni siellä töissä ja että takaraivossa jyskyttää koko ajan se ajatus, että tämäkin loma loppuu kohta ja paluu arkeen on edessä. Noh, tuo ajatus: "tämä loma loppuu kohta" varmaan häipyy parin ensimmäisen kuukauden jälkeen ainakin toivon niin :). Suurin osa ihmisistä näyttää luulevan, että lähden etsimään sitä rakkautta tuolta reissulta....sillä niin moni kysyykin, että mitäs sitten, jos rakastut reissullasi? Tuohonkaan minulla ei ole vastausta enkä aio sillä päätäni vaivata sillä rakkaus on sellainen asia, että sillehän minä en mahda mitään, jos se kohdalle sattuu tallustelemaan! Mutta sen tiedän, uusia ystäviä tuolla reissullani tulen varmasti saamaan!

Viikon päästä toteutan taas yhden (tai oikeastaan kaksi) pitkäaikaisen haaveeni mutta siitä ei vielä sen enempää, näette ja kuulette myöhemmin mitä tämä naikkonen on taas mennytkään tekemään eli pysyhän hukassa kanssani!

Loppuun "Viljon Levyraadista" poimittu erittäin mahtava biisi Leevi and The Leavingsiltä! 

Elämä on pitkä puutelista
Se silloin tällöin täyttyy suudelmista
Elämä on elämää varten annettu
ja se on ihanasti sanottu

https://www.youtube.com/watch?v=-zWM5-wrHzI

Kesää kohden mennään ja 124 päivää lähtöön...jippikaijee!!

Täällä taas pitkästä aikaa!

Edelleen on reissun suunnittelu- ja toteutusrintamalla melko hiljaista ja voinkin sanoa suoraan, että kuukauteen en ole asian eteen tehnyt yhtään mitään! Tai sen verran sain aikaiseksi, että ESTA-hakemuksen laitoin eteenpäin ja se tuli hyväksyttynä takaisin :). Muuten sitten onkin ollut niin kiire, että yöunet ja vapaa-aika on viime aikoina melko vähiin jäänyt...ja suurin osa kiireestä taas ihan itse aiheutettua!

Viime viikonloppu sujahti aurinkoisessa Köpiksessä ihanaisten kamujeni kanssa ja voi että, kyllä se vaan on ihanaa istua terdellä ja nauttia auringosta, hyvästä ruoasta, juomasta ja seurasta sekä katsella sitä ihmisvilinää. Noh, ehkä mun tuleva retki ei ihan noin luksusta tule olemaan mutta omalla tavallaan kyllä varmasti ihan yhtä nautinnollista! Ja meitsin pikku jalat sai jo tuntumaa apostolinkyydillä liikkumiseen, sillä Köpiksessä käveltiin kyllä heti muutaman maratoonin verran!!! Ja mikä parasta, nuo kolme ystäväistäni antaa ilmaiseksi mulle sitä terapiaa, jota tarvitsen ja heiltä tulee sitä suoraa palautetta kaikesta ja ilman kaunisteluja :). Tuollaisia ystäviä pitäisi olla kaikilla!! <3

Mun jengiä

Yksi turre Köpiksessä

Sitten asiasta sadanteen....pikkaisen hirvittää, sillä Janetin ylppärijuhlat lähestyy ja tähän mennessä ainoastaan 230 kpl tuulihattuja on pakkaseen vasta tehtynä!!! Jaiks...kiire tulee...mutta uskon, että nuokin juhlat klaarataan taas läpi jollain ihmeellisellä tavalla ja että niistä tulee vielä hyvät juhlat ja pöydät notkuu herkkuja!! I really hope so :). Samalla päässä pyörii ne rokotukset, joita pitäisi alkaa kohta puoliin hankkimaan, samoin kuin se VAKUUTUS ja kaikki muut miljoonat asiat, jotka pitäisi hoitaa kuntoon ennen reissua!! Noh, rinkan ostoon Helsinkiin lähdetään toukokuun 23. päivä, joten se ainakin on puoliksi jo hoidettu...Mutta heinäkuun 23. päivä kun mulla alkaa SE REILUN VUODEN KESTÄVÄ LOMA, niin siihen mennessä pitää olla suurin osa asioista tehtynä ja hoidettuna, sillä haluan käyttää tuon puoltoista kuukautta ennen reissuun lähtöä perheen ja ystävien kanssa oleiluun ja treffailuun (siis ei sellaiseen treffailuun...sillä sitähän nyt vältellään kissojen ja koirien kanssa, että se Mr. Right jostain tuolta pompsahtaisi ja reissuuni lähtö olisikin sitten muutamaa astetta haasteellisempi...heh, ongelmansa kullakin ja asiaahan ei helpota, että kesä ja terdekelit edessäpäin vasta.... :))

Käykääs myös lukaisemassa näiden kahden nuoren neitosen blogia, jotka ovat lähdössä vuodeksi Australiaan http://www.twogirlsand.blogspot.fi ! Way to go girls and see you out there somewhere ;)

Nyt kohden vappupäivän hulinoita ja hei, Köpiksessä en ollut fyysisesti hukassa mutta ajatus oli välillä hukassa senkin edestä :):), onneksi tällä kertaa mulla oli omat "kartturit" mukana!!