Thank you Hawaii....hello Kenya!!

Heissulivei vaan maailmalta!

Vimppa viikko Hawaijilla sujui leppoisissa ja rennoissa tunnelmissa. Mitään sen ihmeempää en tehnyt, rantsulla loikoilin, latasin akkuja auringosta tulevaa varten ja tietty kattelin...aaltoja :D. Sen verran irrottauduin tutusta ja turvallisesta ympäristöstä, että käytiin Wendyn kanssa shoppailemassa Pearlridge ostarilla juhlakuteita. Löysin kuin löysinkin mekon itsenäisyyspäiväjuhliin ja sehän löytyi Macy’s:ltä kuten aavistelinkin. Nooo, mekon näette sitten kun se postaus juhlista tänne laitellaan :). 

Tiistai-iltana hyppäsin Wendyn ja Steven saattelemana toka vikaan bussiin ja otin kyydin lentokentälle, sillä keskiviikko aamuna klo 6.30 alkoi lentourakointi kohti Nairobia. Tuon ti-ke välisen yön nukuin ulkona Honolulun kentän betonisilla penkeillä yhdessä kodittomien ja muutaman muun matkaajan kanssa. Täytyy kyllä hattua nostaa kaikille kodittomille, sillä kyllä sitä vaan onkin onnekas, kun joka yö saa suht hyvissä sängyissä lämpimän peiton alla nukkua ja kattokin on kaikenlisäks pään päällä eikä tarvitse sateenvarjosta sellaista itselleen kyhätä. No tiedän, en voi koko maailmaa pelastaa vaikka niin haluaisinkin ja tiedän senkin, että varmaan tässä matkan aikana tulee vastaan vielä monta ihmistä, tilannetta ja tapahtumaa, jotka tulee koskettamaan mua ja syvästi, mutta se kaikki on osa tätä elämää. No niin, mutta jatketaas matkaa sitten eli Honolulusta oli lento Losiin ja Losista about 13 tunnin lento Istanbuliin ja halleluja kun siellä lentokentän kentän ovista astuin ulos, niin jäätyminen ei ollut kaukana, sillä asteita oli vaan +7!! Ilta, yö ja aamupäivä menikin sitten hotellissa vuorotellen kuuman suihkun ja untuvapeiton alla…noin, sehän tuli sit heti todistettua se meikäläisen onnekkuus vs. kodittomien ja en edes yritä kieltää, kuinka iloinen olin kun olen se onnekas.

Yöpymistä Honolulun kentällä

Joku jenkkibändi Istanbulin kentällä

Lento Nairobiin oli suht iisi, tosin mun ajanvietettä oli seurata kun edessä istuva miespuolinen henkilö kännäs sen minkä kerkes ja aattelinki, että noinkohan pääsee maahan ollenkaan. On se jännää mitä ilmanen viina saakaan aikaan. No se siitä, ja tässä taas paraskin puhuja, bissee menee naamariin samalla ku tätä kirjotan! :D Nairobissa vastassa oli hostellin edustaja, joka ohjas mut oikeeseen taksiin about tunnin odottelun jälkeen. Hostellille saavuin aamulla puol kuusi ja ei muuta kuin nukkumaan kolmeksi tunniksi. 

Tuossa tulee loikoiltua varmaan kerran jos toisenkin

Eka kokonainen päivä Nairobissa meni ihan hyväntekeväisyydelle aikaeroväsymyksestä johtuen mutta sitten sunnuntaina lähdettiin pakistanilaisen "Hannun" kanssa liikenteeseen. Puolenpäivän ohjelmaan kuului mm. käynti David Sheldrick Wildlife Trust-keskuksessa, jossa hoidetaan ja kasvatetaan orvoiksi jääneitä vauvaelefantteja. Sieltä matka jatkui Giraffe Centeriin, jossa oli ilo syöttää ja koskettaa niitä. Reissu päättyi Karen Blixen museoon, joka oli mitä mielenkiintoisin ja jostain syystä kylmät väreet kulki kropassa kun siellä tepasteli. Ilta kului Hannun ja espanjalaisen Glorian seurassa mukavia höpötellessä. 10 pientä ukandalaista poikaa ja tyttöä opettajineen oli saapunut hostelliin kouluretkellään ja jeps, talossa on vilinää ja vilskettä sit muutaman päivän ajan ainakin.

Nämä suloiset pikkukaverit oli alle kolme vuotiaita orvoksi jääneitä, joita hoidetaan vielä parisen vuotta keskuksessa kunnes ne päästetään jonnekin kansallispuistoon vapauteen 

Heh, tällainenkin kaveri juoksi keskelle norsuvauvojen kylpyhetkeä :)

Niin suloisia ja leikkisiä kavereita

Vaaravyöhykkeellä...nimittäin nuo kaverit ruiskutteli tuota vettä meidän katsojien päälle...onneksi säästyin suihkulta :)

Jos mulla olis rahaa, tämän pikkukaverin olisin adoptoinut (sekin on mahdollista)

Jep, kaveri juhla-asussaan

Meillä kotona teillä varoitetaan hirvistä, täällä näistä kavereista (ja tällä mammalla oli pikkuinen kyydissä)

Whats up??

Give me some yummies...now!!

Selfie mun uuden ystävän kanssa <3

Local traffic jam

Karen Blixen

Karen Blixen museon piha oli niin kaunis

My Africa!!!

Alkuperäiselle penkille ei uskaltanut istuutua :)

Hannu

Kaunista, kaunista ja vielä kerran kaunista

Kuskimme vaimoineen...tosin tuolla pelillä me ei matkaa taitettu :)

Ukandalaislapsukaisia luokkaretkellä

Nyt meitsi sit odottelee perjantaita ja niitä itsenäisyyspäivän juhlia. Jännittäääää!!! Ensi viikolla olis tarkoitus tehdä kolmen päivän safari Masai Maraan, maksaa reilu 300 euroa mutta sen teen, kun tänne asti olen kerrankin (ehkä tämän ainoan kerran) päässyt. Pähkäilen tässä vaan, onko mulla rohkeutta ottaa safarilla telttamajoitus vai otanko suosiosta hotellin?!?! Help, auttakkee blondia päättämään!!! Kaikkee tuollaista kivaa luvassa, joten älä mee minnekkään niin näät miten blondi tulevista koitoksistaan selviää vai mennäänkö niin hukkaan ettei löydetä takas!! :)

Asante ja halit kaikille <3